Urakkasopimuksella tilaaja ja urakoitsija sopivat urakan ehdot. Pääsääntöisesti urakkasopimus solmitaan pääurakoitsijan ja tilaajan välillä. Pääurakoitsija itse solmii sitten erikseen mahdolliset alihankinta- tai sivu-urakkasopimukset urakan toteuttamisessa apunaan käyttömiensä ali- tai sivu-urakoitsijoiden, esimerkiksi sähkö- tai LVI-urakoitsijan kanssa.
Urakkaketjun eri vaiheissa sopijapuolille voi tulla erimielisyyttä mm. työn toteuttamistavasta, laatutasosta tai aikataulusta. Esimerkiksi taloyhtiön tilaamissa urakoissa ja remonteissa, tyypillisesti putki- tai julkisivuremontissa, herättää usein epäselvyyttä erityisesti se, kenellä (osakkaalla vai taloyhtiöllä) on velvollisuus reklamoida urakoitsijaa virheellisestä työnjäljestä.
Epäselvää on usein myös se, kuka vastaa urakan toteuttamisessa mahdollisesti apuna käytetyn ali- tai sivu-urakoitsijan tekemästä asennusvirheestä, esimerkiksi virheellisesti laatoitetusta kylpyhuoneen seinästä. Tai siitä, että suihkukaapin ovi kyllä aukeaa, mutta väärään suuntaan. Urakkasopimuksissa käytettävät vakioehdot, tyypillisesti Rakennusurakan Yleiset Sopimusehdot (YSE 1998) ja Konsulttitoiminnan Yleiset Sopimusehdot (KSE 2013) kategorisine vastuunrajoituslausekkeineen kun sekoittavat pakkaa vielä hieman lisää.
Lähtökohta on kuitenkin selvä: vastuut sopimusketjussa tulee selvittää aina sopimuskohtaisesti, siis oman välittömän sopijakumppanin kanssa. Mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tilaajan on reklamoitava aina omaa sopijakumppaniaan - tyypillisesti kohteen pääurakoitsijaa -urakan toteutuksessa, esimerkiksi työnjäljessä, havaitsemastaan virheestä. Mikäli kyseinen virhe ei ole lähtöisin pääurakoitsijan omasta työsuorituksesta vaan hänen apuna käyttämänsä aliurakoitsijan virheellisestä työsuorituksesta tai suunnittelijan virheestä, tulee pääurakoitsijan oman oikeusasemansa turvatakseen reklamoida kyseisestä virheestä edelleen kyseistä aliurakoitsijaa taikka suunnittelijaa. Tilaajalle kuitenkin riittää pääsääntöisesti, että hän on reklamoinut havaitusta virheestä vain omaa sopijakumppaniaan. Välit on siis selvitettävä aina jokaisessa sopimussuhteessa erikseen. Jotta asia ei kuitenkaan olisi liian yksinkertainen, tästäkin on edellä mainituissa vakioehtokokoelmissa (YSE 1998, KSE 2013) säädetty joitakin poikkeuksia.
Urakkasopimuksia solmittaessa on kaikissa tilanteissa erityistä huomiota kiinnitettävä muun muassa työn sisällön selkeään kirjaamiseen sekä projektin aikataulun mahdollisimman realistiseen arviointiin. Mitä selkeämmin sopimus on laadittu, sitä todennäköisemmin vältytään jälkiperäisiltä aikaa, rahaa ja hermoja vieviltä urakkariidoilta.
Toimistomme kokeneet asiantuntijat ovat apunasi urakan kaikissa vaiheissa. Ota siis matalalla kynnyksellä yhteyttä, käydään tilanteesi yhdessä läpi ja katsotaan miten asiassa kannattaa edetä.
