Mikä kilpailukieltosopimus?
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana ja/tai työsuhteen päätyttyä. Kilpailukielto on siis keino rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa toiminimellä tai yrittäjänä.
Kilpailukieltoa säännellään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Nykyisin työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus kilpailukiellosta, joka kestää yli puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Vuoden 2022 muutoksen myötä kaikki työsuhteen jälkeiset kilpailukiellot tulevat työnantajalle maksullisiksi.
Asiantuntijatehtävissä kilpailukieltosopimukset ovat varsin yleisiä. Säännönmukaisesti myös yrityksen avainhenkilöille, esimerkiksi johtajille, laaditaan tarkat kilpailukieltosopimukset. Koska kilpailukiellot rajoittavat perustuslaissa turvattua oikeutta hankkia elantonsa valitsemallaan työllä, edellyttää kilpailukielto jo nykyisen sääntelynkin mukaan erityisen painavaa syytä. Tällainen erityisen painava syy on muun muassa työnantajan tarve suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan. Jo nykyisin on siis kilpailukiellon tarve arvioitava tarkasti ennen sen asettamista.
Mikä muuttuu?
1.1.2022 lukien työnantaja on työsopimuslain mukaan velvollinen suorittamaan työntekijälle korvausta ajalta, jolta kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Korvausvelvollisuus syntyy kiellon pituudesta riippumatta, olkoonpa se esimerkiksi vain muutaman päivän pituinen. Kaikki työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvat kilpailukiellot ovat siis työnantajalle maksullisia, ja työntekijällä on oikeus saada tältä ajalta lain mukainen korvaus.
Kuten nykyisen sääntelyn mukaan, kilpailukiellon edellytyksenä on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy, jonka vuoksi kilpailukielto on asetettava. Tämän tulee olla esimerkiksi välttämätöntä työnantajayrityksen liikesalaisuuden varjelemiseksi. Nykysääntelyn mukaisesti kilpailukielto ei edelleenkään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukiellon maksimipituus ja seuraamuksien rajoitukset pysyvät ennallaan.
Muutoksen tavoitteena on tehostaa kilpailukiellon tarpeellisuuden arviointia jo työsuhteen alussa, sopimusta laadittaessa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on otettu esiin, että kilpailukieltojen määrä olisi kasvanut. Tarpeettomatkin kilpailukiellot rajoittavat työntekijän toimintaa, sillä harva työntekijä uskaltaa haastaa työnantajan käsityksen siitä, onko kilpailukiellolle olemassa erityisen painavat syyt. Tämän taustan vuoksi on nyt kilpailukieltoa koskevaa työsopimuslain sääntelyä tiukennettu vuoden 2022 alusta lukien.
Tarkoituksena on myös selkeyttää korvauksen määräytymisen edellytyksiä. Korvauksen suuruus määräytyy jatkossa työntekijän palkan ja kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituuden perusteella. Esimerkiksi, jos on sovittu kuuden kuukauden rajoitusajasta, tulee työnantajan suorittaa korvaus, joka vastaisi vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajan pituiselta ajalta laskettuna. Jos muuta ei ole sovittu, korvaus maksetaan rajoitusaikana yrityksen normaalien palkanmaksukausien mukaan.
Tilanteessa, jossa kilpailukiellon tarpeellisuus muuttuu työsuhteen aikana, on työnantajalla oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus lain tarkemmin sääntelemää irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisaika määräytyy sopimuskohtaisesti riippuen kilpailukiellon rajoitusajan pituudesta.
Lakimuutoksen siirtymäaika
Kilpailukieltoa koskevalle lakimuutokselle on varattu vuoden siirtymäaika. Tämä tarkoittaa sitä, että myös vanhan lain voimassa ollessa eli siis vielä vuoden 2021 loppupuolellakin solmitut kilpailukieltosopimukset muuttuvat työnantajille kuvatulla tavoin maksulliseksi vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta.
Kaikki eli myös vanhat kilpailukiellot ovat yritykselle maksullisia, kun siirtymäaika on kulunut.
Siirtymäaika varaa työnantajille mahdollisuuden sopeutua uuteen lainsäädäntöön ja käydä läpi kaikki tällä hetkellä yrityksessä voimassa olevat kilpailukieltosopimukset. Siirtymäkauden aikana tarpeettomiksi havaitut kilpailukieltosopimukset ovat irtisanottavissa ilman irtisanomisaikaa.
Mitä tulee erityisesti ottaa huomioon?
Lakimuutokselle varatun siirtymäajan eli vuoden ajan 1.1.2022 lukien on yrityksillä aikaa käydä läpi sopimuksensa ja irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset. Yrityksen on huomioitava, että vuoden 2022 alusta lähtien kaikki kilpailukieltosopimukset on tehtävä uuden lain mukaan. Erityisen huomionarvoista on, että työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta jokaisesta työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukiellosta koskee myös johtajien kilpailukieltoja.
Kiteytettynä, jatkossa turhat kilpailukieltosopimukset aiheuttavat merkittävän määrän lisäkustannuksia. Jos selvityksessä ilmenee, ettei kilpailukiellolle ole enää tosiallista tarvetta, kannattaa työntekijälle asetetusta kilpailukiellosta luopua. Jos olet työntekijä, sinulla on uuden lain järjestelmässä oikeus korvaukseen työsuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta kilpailukiellosta.
Mikäli kilpailukieltosopimuksiin liittyvät asiat yhtään askarruttavat, autamme mielellämme. Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa.
Ota yhteyttä!
