Yt-lain tunteminen on yritykselle tärkeää, sillä yt-neuvotteluiden laiminlyönti voi tulla yritykselle kalliiksi. Esimerkiksi jokainen irtisanottu työntekijä voi vaatia työnantajalta jopa 30 000 euron määrällistä hyvitystä yhteistoimintaneuvotteluiden laiminlyönnistä. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisen seuraamuksena on lisäksi sakkoa. Yleisesti yt-lain noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä itsenäisesti toimiva yhteistoiminta-asiamies.
Yhteistoiminta ei ole aina yhtä kuin potkut
Niin kutsuttu yt-laki eli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334) määrittää sen, milloin, miten ja minkälaisissa yrityksissä yhteistoimintaneuvottelut tulee järjestää. Julkisuudessa tiedotetaan tiuhaan isoista yt-neuvotteluista, ja mediasisällön perusteella syntyy helposti mielikuva siitä, että yt-menettelyn käynnistyminen tarkoittaisi automaattisesti laajoja irtisanomisia. Yt-laki ja ”potkut” rinnastetaan herkästi toisiinsa.
Mielikuva ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan yhteistoimintaneuvottelut ovat paljon muutakin. Yt-lakiin sisältyy monia vaihtoehtoisia tilanteita, joissa yrityksen on järjestettävä yhteistoimintaneuvottelut.
Yhteistoimintamenettely pidettävä yrityksissä, joissa säännöllisesti vähintään 20 työntekijää
Velvollisuus yhteistoimintaneuvotteluihin ei ole ainoastaan suuryritysten listalla, vaan pk-yrityksen kasvaessa voi yt-lain sisällön pohtiminen tulla ajankohtaiseksi yllättävänkin pian. Yt-lakia on noudatettava niissä yrityksissä, joissa yrityksessä työsuhteessa säännöllisesti olevien työntekijöiden määrä on vähintään 20. Lukuun otetaan huomioon kaikki yritykseen työsuhteessa olevat henkilöt, osa-aikaiset työsuhteet mukaan lukien.
Yhteistoimintalain tavoitteena on, että henkilöstö pääsee mukaan vaikuttamaan niihin liiketoimintapäätöksiin, joilla on vaikutusta työntekijöiden asemaan ja oloihin yrityksessä. Yhteistoimintaneuvottelut tulee siis käydä ennen kuin yritys on jo tehnyt lopullisen päätöksen asiassa. Työntekijöiden yt-neuvotteluissa esittämät ehdotukset on käsiteltävä.
Millaisissa tilanteissa yhteistoimintaneuvottelut alkavat?
Yt-neuvottelut on järjestettävä silloin, kun harkitaan toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen. Yt-neuvottelut ovat tarpeen myös liikkeen luovutuksen yhteydessä tai silloin, kun toiminnan uudelleenjärjestelyllä on henkilöstövaikutuksia. Kyse voi olla esimerkiksi toimitilan siirtämisestä toiselle paikkakunnalle, laitehankinnoista tai tuotevalikoiman muutoksesta. Yt-laki määrää neuvottelut käytäväksi myös, kun käsitellään laissa tarkemmin määriteltyjä yleisiä suunnitelmia, periaatteita ja tavoitteita.
Yt-laki on laaja kokonaisuus. Eri lukujen suhdetta toisiinsa saattaa olla vaikea hahmottaa. Oman mausteensa keitokseen tulee siitä, että lakia on noudatettava vähintään 20 työntekijän yrityksissä, mutta tietyt lain säännökset koskevat vain niitä yrityksiä, joissa työntekijämäärä on vähintään 30.
Onko pääsi yhä pyörällä yt-lain sisällöstä? Tarvitsetko ehkä apua sen selvittämiseen, olisiko yrityksessäsi noudatettava lakia yhteistoiminnasta yrityksissä? Ota yhteyttä Oranssin kokeneisiin työoikeusjuristeihin - Me autamme.
