Keskustelu työsopimuksen ja toimeksiantosopimuksen välisestä rajanvedosta nousi jälleen ajankohtaiseksi työneuvoston linjatessa lokakuun 2020 puolivälissä ruokalähettien asemaa koskien, että ruokalähetit olisivat työsuhteessa. Työneuvosto siis katsoi työsuhteen tunnusmerkkien täyttyvän. Työneuvosto äänesti ratkaisusta työnantajapuolen jättäessä eriävän mielipiteensä. Wolt ja Foodora ovat tulkinneet rajanvetoa niin, että ruokalähetit olisivat toimeksiantosuhteessa työsuhteen sijaan. Työneuvoston lausunnot eivät ole sitovia, mutta työ- ja elinkeinoministeriön alaisena viranomaisena lausunnon painoarvo on merkittävä.
Työsuhde vai toimeksiantosuhde – mitä väliä?
Työsopimuslain säännöksiä sovelletaan ainoastaan työsopimukseen. Myös työaikalain soveltamisala kattaa vain työsuhteen tai virkasuhteen. Laissa on nimenomaisesti määritelty työsopimus sopimukseksi, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
On syytä huomata, että sopimuksen otsikointi joko työsopimukseksi tai toimeksiantosopimukseksi ei oikeudellisesti suoraan ratkaise asiaa, vaan merkityksellisiä ovat ne tosiasialliset olosuhteet, joissa työtehtävät suoritetaan.
Sen lisäksi, että tiedetään mitä lain säännöksiä sopimussuhteeseen sovelletaan, rajanveto on tärkeää myös verotuksellisista syistä. Toimeksiannosta maksetaan työkorvausta ja työsuhteesta palkkaa, ja näiden verotus on erilainen.
Työsuhteen tunnusmerkit
Jotta työntekijän ja työnantajan välillä solmitun sopimuksen voidaan katsoa täyttävän työsuhteen tunnusmerkit, on siis tiettyjen edellytysten täytyttävä.
Työsuhteesta on kyse tilanteessa, jossa:
1) Työstä on tehty sopimus
2) Työ tehdään toiselle eli työnantajan lukuun
3) Työ suoritetaan henkilökohtaisesti
4) Tehdystä työstä on suoritettava vastike
5) Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa (ns. työnantajan direktio-oikeus)
Jos kaikki edellä mainitut kriteerit täyttyvät, on kyse työsuhteesta.
Erottavana tekijänä on työn tekeminen työnantajan lukuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työstä on välitöntä hyötyä nimenomaan työnantajalle. Rajanvetotilanteissa ratkaisevaa on juuri se, että työtä tehdään työnantajan valvonnan alaisena. Tämä merkitsee, että työnantajalla on oikeus ja mahdollisuus valvoa työntekijää - tässä ei siis edellytetä yksityiskohtaista työn sisältöä koskevaa ohjausta ja neuvontaa.
Lähtökohtaisesti työtä tehdään omaan lukuun eli toimeksiantona, jos toiminimi tarjoaa omaa asiantuntijuuttaan tiettyyn tehtävään ja tästä työstä tehdään sopimus toimeksiantajan ja toimeksisaajan välillä. Rajanvetotilanteita voi kuitenkin helposti syntyä tilanteessa, jossa asiantuntija tekee työtään vain yhdelle toimeksiantajalle.
Työsopimuksen puolesta puhuvat lisäksi seuraavat seikat:
- työnantaja määrittää työajan sekä tarjoaa työntekovälineet,
- työnantaja on ottanut eläke- tai tapaturmavakuutuksen,
- työntekijä työskentelee vain yhdelle työnantajalle,
- työtehtävän tekijällä ei ole täyttä päätäntävaltaa työn suorittamisesta.
Epäselvissä tilanteissa on hyvä tarkistuttaa Oranssin asiantuntijalta, voisiko kyseessä kuitenkin olla työsuhde, vaikka tarkoituksena on ollut sopia toimeksiannosta.
Mikäli työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen tekemiseen tai arviointiin liittyvät asiat yhtään askarruttavat, autamme mielellämme.
Meillä alkuneuvottelu (max. 15 min) on aina maksuton riita-asioissa. Ota yhteyttä!
